Saariselän reissu lähestyy…

Viikon ja kahden päivän päästä automme starttaa kotipihasta ja suuntaa kohti Lappia ja Saariselkää. Siitä seuraavana päivänä suoritamme Heidin kanssa kolmepäiväisen pyöräilykilpailun ensimmäisen etapin ja lähtöä edeltävänä päivänä mulla loppuu antibioottikuuri.

Nämä vaihtuivat antibioottikuuriin.

Maastopyöräilykisaan valmistautuminen ei ole siis sujunut ihan suunnitelmien mukaan. Olen tässä viimeiset kolme viikkoa yskinyt ja mulla on ollut monenlaisia tuntemuksia kehossa. Kuumetta ei ole ollut, mutta välillä olen ollut tosi väsynyt ja voipunut. Välillä olen uskaltautunut varovaisille lenkeille, jotka ovat sujuneet hiukan vaihtelevasti. Pitkä rauhallinen pyörälenkki reilu viikko sitten sujui ongelmitta, mutta juoksulenkit ovat olleet epämiellyttäviä kokemuksia – sykemittarissa on näkynyt pelottavan korkeita sykelukemia, joiden vuoksi olen alkanut epäröimään olenko kunnossa lainkaan ja ihmetellyt mitä ihmettä kehossani tapahtuu.

Viime viikolla tuntui, että yskä alkaa hiukan hellittää ja uskaltauduin torstaina siskon kanssa lenkille. Lenkki sujui alkuun ihan leppoisasti, mutta lopussa sykkeet alkoivat taas kivuta korkeuksiin. Lenkki kostautuikin sitten ikävästi ja yskin viime viikonloppuna keuhkoni kipeäksi. On ollut todella vaikeaa arvioida voiko mennä lenkille vaiko en, jos välillä on aivan pirteä ja hyvävoimainen olo ja toisena hetkenä piiputtaa ja väsyttää.

Eilen sain sitten varattua ajan lääkäriin ja sainkin sitten pitkän antibioottikuurin ja avaavaa astmalääkettä. Näillä tropeilla pitäisi epäilty mykoplasmakin taittua. Nyt mun täytyisi jollakin ihme konstilla yrittää ottaa iisisti ja luottaa siihen, että alkukesän treenit riittää Saariselkä MTB:n läpi suorittamiseen. Maanantain otin hiukan rennommin, koska keuhkoja kuumotti ja poltteli edelleen, pää oli kipeä ja olo oli ihan turpaan saanut.

Ensi viikolla pakataankin sitten Saariselälle pyöräilykamojen lisäksi vaellusvarusteet! En olekaan kauheasti täällä hehkutellut, että pyöräilykisan jälkeen suuntaamme Ramin kanssa vajaaksi viikoksi erämaahan! ❤️ Haluaisitteko, että kirjoittaisin jotakin vaellussuunnitelmista, varusteista, muonituksesta, reitistä? Haluaisitteko kuulla Ramin ajatuksia? Päätimme jo viime reissulla, että teemme tulevastakin vaelluksesta videon, joten sellainen on sitten jollakin aikataululla taas luvassa. Tai kiinnostaisiko pyöräilykisaan valmistautuminen myös varustepuolella?

14 thoughts on “Saariselän reissu lähestyy…”

  1. Vaellussuunnitelmat ja -varusteet kiinnostaa! Mahtavaa reissua! 🙂 Toivotaan että antibiootit tehoaa ja että taltutat taudit ennen reissua!

  2. Ehdottomasti juu vaellusturinoita 🙂 Olen myös menossa ukk puistoon, startataan Aittajärven kahlaamolta la 3.9. ja viikko ollaan reissussa. Kuivasin just viime yönä ekat ruuat, jauhelihaa ja broilerin suikaleita.

  3. Joo, erityisesti kaikki vaellusjutut kiinnostelee! Mm. valmistautumisesta ja pakkailuista sekä myös reittiaatoksista olisi kiva lukea. Jee, vaeltaminen on niin ihanaa!

  4. Moikka! Sairastin itse mykoplasman ja on harvinaisen karmiva tauti. En halua pelotella, mutta itse sain nauttia kauhistuksesta yli puoli vuotta. Mikäli on epäilys mykosta, niin kannattaa ihmeessä vaatia verinäytteet, joista taudin vasta-aineet selkiää. Se on kaiketi ainut luotettava tapa, mutta jostain kumman syystä monet lääkärit pihtailevat näyteen kanssa.

    Hoitona tuohon on se 10 viikon (?!) antibioottikuuri, jonka tehosta ei takeita. Itse en tuohon ryhtynyt, kun ajattelin että huuhtoo mennessään kaikki hyvätkin bakteerit. Muutaman viikon jälkeen kropassa tuskin elää enää mikään. 😀 Tsemppiä kovasti ja toivotavasti ei ole tuo tauti.

    1. Hui kauhistus! Minkälaisista oireista kärsit? Käsittääkseni epäilys mykoplasmasta ei ollut kovin vahva, vaan ensisijaisesti tätä hoidetaan nyt keuhkoputkentulehduksena. Nyt syön neljättä päivää kuuria ja pahin yskä ja keuhkojen kuumotus alkaa taittua. Toivottavasti tämä on vain jotain helposti hoidettavaa…

  5. Moi! Oireet alkoi tavallisena flunssana, johon kuului kummallinen väsymys. Paris viikkoa sairastin flunssana ja tuntui että pahin ohi, mutta väsymys jäi. Tuona aika oli poskiontelontulehdus muutenkin vaikutti sellaiselta tavalliselta perusflunssalta. Luulin tervehtyneeni suunnilleen, mutta viikon ns. terveenä olon jälkeen oireet alkoi taas alusta. Tätä samaa kipeänä-terveempänä vuorottelua oli jatkunut kolme kuukautta, kun sain mykoplasma diagnoosin. Noina terveempinä aikoina (kun en vielä tiennyt mykosta) kövin juoksemassa ja sykkeet oli jatkuvasti yläkantissa. Portaissa hengästytti ja olo muutenkin tosi väsähtänyt ja matalaenerginen.

    Tuohon mykoon taitaa kuulua tuollainen jaksottaisuus, vaikkakin niinä parempinakaan aikoina olo ei ihan täydessä terässä. Luin silloin myös vaihtoehtoisista keinoista mykon nujertamiseen ja löysin hyvän listan luontaistuotteita, jotks boostaa vastustuskykyä. Ostinkin kassin kaikkea mahdollista (mm. mehiläisen siitepölyä) ja jotenkin jäi tosi vahva usko propolikseen, joka sekin on mehiläisvahaa (?) nestemäisessä muodossa. Olin vetänyt tuota yhden pullon eikä mykoa sen jälkeen ole kuulunut. Saattaa toki olla että olisi parantunut muutenkin, mutts noin pitkän sairastamisen jälkeen tuntui ihan ihmeeltä. 😀

  6. Moi, minulla selvisi vihdoin syy parin kk kestäneeseen yskään, johon nyt myöhemmässä vaiheessa myös liittyi mukaan hengenahdistus. Hengästyn esim portaita noustessa ja ylämäkiä kävellessä. Pahin yskäkohtaus on yleensä aamuisin noin puoli tuntia heräämisen jälkeen. Mykoplasma vasta-aine kokeessa IgG titteri 159 (<45), IgM negat… lausunnon mukaan tämä viittaa aiempaan mykoplasma infektioon. Mitään antibioottikuuria en saanut, 3 vk olen käyttänyt astmapiippua, perusverikokeessa CRP normaalitasolla (<10), ja muutkin veriarvot viitearvojen sisällä.

    Pyöräilen noin 200 km viikossa, mutta sitä raskaampi liikunta (yksipyöräily ja juoksu) on pitänyt jättää pois koska hengästyn ja syke nousee nopeasti korkeaksi. Koko heinäkuun ajan ihmettelin sitä oloa kun ei tehnyt mieli tehdä pitkiä lenkkejä. Pujon kukinta-aikaan iski kova allergiaan viittaava nuha joten en osannut epäilläkään mitään muuta. Nuha on mennyt ohi mutta kuiva yskä on jatkunut. Nyt levossakin hikoilen jatkuvasti ja elimistö käy hirveillä ylikierroksilla. Nukkumaan mennessä tuntuu siltä kuin olisin juonut kahvia, enkä saa unenpäästä kiinni. Joka yö herään vähintään kerran kun hikoilen kuin pienisika. Lääkäri sanoi että oireiden mukaan normaalisti voi harrastaa liikuntaa. Itse aloin kuitenkin pähkäillä että parempi on pitää hieman taukoa, koska pari viikkoa yskä meni pahempaan suuntaan keuhkoputkia rauhoittavasta astmalääkkeestä huolimatta. Parin päivän päästä aloitan PEF-seurannan. Itse en kuitenkaan epäile sairastavani astmaa, vaan epäilen tämän kaiken olevan tuon viheliäisen mykoplasman aiheuttamaa.

    Parin viikon päästä otetaan uudet mykoplasma kokeet ja katsotaan mihin suuntaan vasta-aineet kehittyy.

    1. Huh, hurjalta kuulostaa! Toivottavasti sulla alkaa vihdoinkin taittua tuo sairastelu paremman puolelle. Mulla alkaa olo olla jo aika hyvä. Pientä räkäisyyttä ja satunnaisia yskänkohtauksia tulee enää. Jaksoin ihan hyvin patikoida. Pitää palata rauhallisesti taas treenien pariin.

Leave a reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *