Odotin pääsiäistä hartaasti. Viime viikkoina on tuntunut vaihteeksi siltä, että on vähän liikaa kaikkea meneillään. Pyysin Ramilta, että hän veisi minut pääsiäsenä metsään. Viime pääsiäisenä olimme vähän pidemmällä retkeilyreissulla Repovedellä. Retkipäivä on aina hyvä päivä. Aina se on todettava, miten hyvää luonnossa oleminen tekee. Onhan sitä tutkittukin, että jo kymmenen minuuttia luonnossa saa sykkeen alemmaksi, stressitason matalalle, mielen onnellisemmaksi ja jopa hengitystiheys laskee.
Ennen metsään pääsyä olin vähän kireä (vaihteeksi). Kaikkea pitäisi muka keritä tekemään nyt kun kerrankin on useampi päivä vapaata. Pitäisi ehtiä lukea kirjoja, kirjoittaa, ajatella, siivota, rentoutua, nukkua hyvin, nähdä läheisiä… Että voi ihminen tehdä vapaa-ajastakin stressaavaa.
Tarvitseeko enää edes erikseen sanoa, että kotimatkalla olo oli aivan toinen? Mikäs tässä valmiissa maailmassa.
Mitä sinä puuhailit pääsiäislauantaina?
